En pystynyt! Ennen Hitlerin ”Taisteluni” ensimmäinen kirja, jonka jätin kesken oli Markku Kuisman ”Kylmä sota, kuuma öljy: Neste, Suomi ja kaksi Eurooppaa 1948–1979” joka oli helvetin tylsä kirja, mutta ”Taisteluni” voittaa sekin. Luin 172-sivua (kirjassa on yhteensä 600s), jotka olivat kuin jättiläismäinen rasistinen Facebook-kommentti ja sellaisia viime aikoina olen joutunut lukemaan joka päivä, joten en pysty, en jaksa.
En ymmärrä miten tästä kirjasta tule ”Best seller” aikoinaan. Jo kirjan alussa huomaa kirjoittajan olevan rasistinen sekopää, joka olettaa, että olet jo alusta asti samaa mieltä hänen kanssaan kaikesta. Kirjassa ei ole päätä, eikä häntään, ei mitään järkeä, ei kunnon perusteluja, ei lähteitä tai viitteitä, vaan taukoamatonta puheensorinaa, josta huomaa, että kaikki muumit eivät ole laaksossa. Ainoa mielenkiintoinen huomio, jonka ehdin tehdä, oli että suurin osa mitä olen kuullut Hitlerista on totta. Hän kuvitteli olevansa jumalan lähettiläs ja hän kiinnostui ”kristillis-sosialismista” mutta luopui liittymisestä, koska aatteessa ei vihattu juutalaisia tarpeeksi. Toinen huomio oli, että Hitlerin ilmaisutyyli on hyvin samankaltaista kuin nykyinen netin rasistinen vihapuhe. Eli kirja on ajankohtainen, mutta itselläni oksennusrefleksi oli liian suuri. 
Sami Eerola ja spektaakkeliyhteiskunta 