Leninismin perusteista

Jospeh Stalinin ”Leninismin perusteista” on isä aurinoisen kirjoittama selostus siitä, mitä Leninismi on.

20170224_151437

Stalin itse ei kirjoittanut kovin paljon tietokirjoja, koska hänellä oli samaan aikaan ihmisoikeuksien rikkomisprojekti käynnissä, joten kiirettä piisasi. Onneksi löysin tämän kirjan, jossa hän selittää oman tulkintansa leninismistä ja se voi mielestäni kertoa samaan aikaan leninismistä, että siitä, miten Stalin ajatteli edeltäjänsä aatteen olevan.

Yllättävintä kirjassa oli sen kirkas ja hyvin jäsennelty kieli. Stalin kirjoitti hienosti ja rauhallisesti. Kirjassa ei käytetä huutomerkkejä, ei haukuta muita kommunisteja, eikä mässäillä väkivallalla. Lukiessani kirjaa tuli mieleen lause ”siitä puhe, mistä puute” ja tuli taas mieleen poliittisen spektrin toisessa ääripäässä oleva Hitler, joka kirjoitti ”Taisteluni” ennen valtaannousua. Hitler kirjoitti silloin todella sekavasti oman kirjansa, joka pursuaa antisemitismia ja vihaa, joka on niin tiheää, että hänen opuksensa on lähes lukukelvoton.

Mutta itse kirjan sisältöön. Leninismi Stalinin sanoin, koostuu anti-imperialismista ja siitä juontuvasta teoriasta, että kapitalismi voidaan murtaa siirtomaissa ja aiheuttaa ketjureaktion, jossa suuret kapitalistiset imperiumit kaatuvat ja koko maailma muuttuu kommunistiseksi. Leninismissä korostetaan, että suuryritykset tekivät liiton valtioitten kanssa, jotta nämä suojelisivat pääomaa ja edistäisivät suuryritysten etua keinolla millä hyvällä. Oikeistolaiset kutsuisivat tätä liittoa ”korporativismiksi” (koska uskovat, että ”todellinen” kapitalismi elää erillään valtiosta ja edellämainittu liitto on ”vääristynyt” kapitalismi) mutta kommunistit kutsuvat tätä vain ”kapitalismiksi”, koska uskovat, että ei ole olemassa muuta kapitalismia, kuin valtion ja pääoman liitto. Koska yritykset tarvitsevat jatkuvaa kasvua, ne ohjaavat valtiot valloittamaan suuria maa-alueita kehitysmaista ja imemään niitten luonnonvarat, vaurastaen emämaitten kansalaiset. Koska emämaan työväestökin hyötyy kapitalismista, niin he eivät kapinoi, joten kommunismi voi ainoastaan nousta reuna-alueilla, esimerkiksi Venäjässä, missä kapitalismi on vasta muodostumassa ja epätasa-arvo on räikeämpää.

Anti-imperialismin lisäksi on jo edellisestä kirjasta tuttu proletariaatin diktatuuri välivaiheen pakollisuus, mutta tämän lisäksi puolueen tärkeys. Stalin korostaa, että puolueen on ohjattava jokaista Neuvostoliiton toimintaa, erityisesti kaikkia osuuskuntia, jotka muodostavat vaihtotalouden, missä teollisuustuotteita vaihdetaan maataloustuotteisiin tasa-arvoisessa kaupankäynnissä. Mutta puolue ei tyydy vain tähän, vaan sen on opetettava kansalaisia ”oikeanlaiseen” ajatteluun. Kansan mieliää on muokattava sopivammaksi, jotta ”neuvostoihminen” voi syntyä ja Neuvostoliitto voi toimia optimaalisesti.

Jälkiviisaasti voimme todeta, että Salinille oli hauskempaa vain diktatuuri- ja ajatuksen yhdenmukaistamisideat ja niitä hän sitten totettu niin rankasti, että miljoonia kuoli.

Tyhjiössä ”Leninismin perusteista” kuulostaa todella hienolta kirjalta, jossa ideat anti-imperialismista ovat yhä ajankohtaisia, mutta todellisessa maailmassa me tiedämme, että tämän ideologian pohjalta luotiin vielä epäinhimmillisempi järjestelmä, kuin mitä se alun perin vastusti ja kirjan kirjoitaja, on todella tekopyhä paskiainen.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kommunismi ja anarkismi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s