John Scalzin ”Punapaidat” (oma suomenns) on Star Trekin parodia, joka kertoo tutkimusavaruusaluksen rivimiehistöstä, joka alkaa tajuamaan, että heitä kuolee tarpeettoman paljon ja, jotenkin se liittyy aluksen kapteenin ja korkeamman miehistön köytökseen. Miehistöä kuolee, jokaisessa tutkimussretkessä, melkein kuin jonkun tuntemattoman kaavan mukaan. Joukko uusia miehistön jäseniä päättää yhdistää voimansa ja selvittää, mitä aluksessa tai kapteenissa on vialla?
Tästä alkaa todella humoristinen ja yllättävän syvällinen monen metatason eksistentiaalinen matka, jossa sekä taistellaan avaruushirviöitä vastaan ja pohditaan omaa paikkaa universumissa. Koska tämä kirja oli tullut suuren scifi-listan mukana, jonka aikoinaan kopioin netistä, niin en tiennyt, mitään muuta kuin, että pidin aiemmasta Scalzin kirjasta ”Old Man’s War” joka lasketaan jo klassikoksi. Silti en lukenut tämän uudemman kirjan takakantta ja päättelin vain sen olevan Star Trek parodia. En odottanut suuria, vaan kevyttä viihdettä, mutta sainkin todella syvällistä, mutta humoristisesti esitettyä eksistentialismia. Tästä tuli mieleen Douglas Adamsin ”Linnunradan käsikirja liftareille”.
Kirjoittaisin enemmän, mutta silloin paljastaisin kirjan monet juonenkäänteet ja haluan, että lukijat saavat saman ilon, kuin minä, joka lähdin tietämättä mitään muuta kirjasta, kuin sen kansitaiteen.