Monen kirjoittajan ”Mitä jussi Halla-aho tarkoittaa?” on esseekokoelma, joka pyrkii valottamaan Perussuomalaisten tuoreen puheenjohtajan ideologiaa.
Kuten voitte huomata kustantajasta, niin tämä teos sisältää paljon Halla-ahon vastustavien tekstejä. Kaikkosin pitkään tätä teosta, kustantamon ja kirjan luonteen takia, mutta ajattelin, että tässä kirjassa voisi olla jokin mielenkiintoinen analyysi ”mestarin” teeseistä, joten päätin lukea sen. Tietenkin tämä ei ole mikään autoritatiivinen teos nuivuudesta, mutta jostain on alettava. Onneksi päätinkin lukea tämän, koska teos sisältää myöskin Halla-ahoa kannattavien esseitä, joissa pyritään sekä puolustamaan puheenjohtajaa, että kiteyttämään tämän ajaukset ymmärrettävään muotoon.
Kuten tiedätte, niin minua kiinnostaa juuri ääriliikkeiden omat ajatukset, eikä niinkään ulkopuolisten analyysit, koska pidän omien johtopäätösten tekemisestä. Tämän asenteen vuoksi kiinnitin erityistä huomiota Halla-ahon kannattajien esseisiin. Huomasin ilokseni, että kirjan toimittanut Ville Hytönen kokosi esseet, niin että jokainen teksti täydentää toista ja näin saatkin loppujen lopuksi monipuolisen, mutta hahmoteltavan idean Halla-ahon ajatuksista, vaikkakin suurin osa teksteistä vastustaakin uutta puheenjohtajaa.
En ala tässä puhumaan Halla-ahoa vastustavien näkemyksistä kovin syvällisesti, joten kerron lyhennetysti, että he purkavat Halla-ahon Scripta-blogin ja hänen kannattajiensa Hommafoorumi-postaukset Halla-ahosta, osoittaakseen minkälainen äärioikeistolainen fanaatikko hän ja kannattajansa ovat. Eli ei mitään uutta, joten hyppään suoraan nuiviin Timo Hännikäisen ja Jukka Sakari Hankamäen teksteihin.
Vaikka tunsin jo ennestään Hännikäisen kansallissosialismia lähenevää radikaalioikesitolaista retoriikkaa, niin silti miehen ristiriitaiset ajatukset aina jaksavat ilahduttaa. Hännikäisen mukaan Halla-aho vastustaa maahanmuuttoa, koska se on kapitalistien ja kommunistien salajuoni, jolla hävitetään valkoinen ”rotu”. Minua aina jaksaa ihmetyttää, miten jotkut ihmiset uskaltavat tehdä itsestään pellen? Hännikäinen on aika tasaisesti onnistunut siinä ja tässäkään hän ei petä.
Tietenkin Hännikäinen perustelee asian vähän monimutkaisemmin. Hännikäisen mukaan Halla-aholla ei ole muuta agendaa kuin maahanmuutto, jonka hän uskoo olevan kaikkien Suomen ongelmien perimmäinen syy. Hännikäinen antaa ymmärtää, että kapitalismi on nollasummapelinä, jossa joku on alistettava pääomalle ja hänen mielestään meidän pitää valita joko suomalainen alaluokan tai maahanmuuttajien väliltä. Muita vaihtoehtoja hänen tai Halla-ahon mielestään ei ole olemassakaan. Tietenkin Hänikäinen värittää kummallisen kapitalismin ylistyskritiikin erilaisilla vihollisilla: homoilla, feministeillä, muslimeilla, kulttuurimarxismilla ja pääomaomistajien ahneudella. Luettuani Hännikäisen otteen halla-aholaisuudesta en enää ihmettele, miksi Sipilän hallitus eikä edes Timo Soini viitsinneet tehdä ”mestarin” kanssa yhteistyötä.
Sitten hypätäänpäs filosofi J. Sakari Hankamäen esseeseen! Olin kuullut kahvipöytäkeskustelussa paljon pahaa Hankamäestä, mutta en ollut koskaan nähnyt tai lukenut mitään mieheltä, joten pidin ankaraa arvostelua vain kolleegan juoruiluina. Nyt luettuani Hankamäen Halla-aho-ylistyksen, niin huomaan, että kahvipöydässä esitetty luonnehdinta Hankamäestä oli todella kilti.
Hankamäen mukaan Halla-aho on vertauskuvallinen penis, joka edustaa suomalaista heteromiehen itsetuntoa, jota kaikki naiset haluavat, mutta feminismin salajuoni estää heitä maistamasta Halla-ahon eroottista sykettä. Ette pysty edes kuvittelemaan, miten nauroin varmaan jotain 5 minuuttia, kun luin tämän ”paljastuksen”. Mitä helvettiä Hankamäki on polttanut?
Hankamäen mukaan feminismi on päässyt länsimaissa valtaan ja käyttää maahanmuuttoa ”parittelumarkkinoitten kilpailuttamiseen.” jotta suomalainen heteromies joutuisi kilpalemaan tummien ja yliseksuaalisten afrikkalaisten kanssa ja näin joutuvat feministien nöyryyttämäksi. Hankamäen mukaan Halla-aho on ainoa, joka onnistuu sulkemaan tummia seksikäitä maahanmuuttajia pursuavat portit kiinni ja näin pakottaa suomalaiset naiset parittelemaan suomalaisten miesten kanssa. Valkoisena heteromiehenä voin kertoa, että Halla-aho saa rauhoittua, pystyn kyllä hankkimaan parittelukumppanin ilman hänen apuaan, kiitos ja naisillakin on oma tahto, eikä velvollisuutta paritella kenenkään kanssa.
Hankamäki myöskin kertoo, että Halla-aho on todellinen antirasisti, koska hänen mukaansa rasismi on ihmisten pysyvä ja muuttumaton ominaisuus, joten ainoa tapa estää rasismia, on pitää rodut erillään toisistaan. Tämä ei-olenkaan-apartheitia muistuttava järjestelmä saadaan aikaan, joko kieltämällä kokonaan tummien ihmisten maahanmuuton Suomeen tai asettamalla kattoraja pakolaisille, jotta heidän määränsä pysyy minimaalisena. Olette varmaan huonneet, että pakolaiset ja maahanmuuttajat menevät sekaisin. Tämä on ihan kirjasta tehty havainto. Jäi aika epäselväksi vastustaako Halla-aho kaikkia maahanmuuttajia vai pakolaisia? Välillä haukutaan yhtä ja sitten toista. Melkein tekee mieli arvioida, että Halla-aho vastustaa tummia ihmisiä yleensäkin.
Joku voi taas kommentoida, että teen poliittista propagandaa ja vääristelen asioita, koska olen niin vitun asenteellinen. Ikävä kyllä Hännikäinen ja Halla-aho ihan oikeasti kirjoittivat näin ja olen valmis antamaan tarkat sivunumerot, jotta voit itse tarkitaa, miten Halla-aho on hommalaisten seksisymbooli, joka heidän mukaansa pelastaa valkoisen ”rodun”.
Tietenkin joku voisi väittää, että kustantaja taas valitsi sekopäisimmät Halla-ahon kannattajat kirjaan, jotta vastustajat näyttävät paremmalta. Näin toki voi olla, mutta Hännikäinen ja Hankamäki käyttävät Halla-ahon omaa Scripta-blogia ja lehtihaastatteluja omien tulkintojensa perusteiksi ja niissä paljastuu, että Halla-aholla on vähintään aika rasistiset ja sovinistiset ajatukset. Niinkin vastenmieliset asenteet, että minun piti välillä laskea kirja alas ja mettiä, miten olen oikein viettämässä kesälomaani?
Muissa kirjoituksissa päädytään siihen johtopäätökseen, että Halla-ahon sekava ja ristiriitainen retoriikka paljastaa sen, että miehen koko ideologia perustuu puhtaasti tunteisiin, jotka kulkevat valkoisen ylivallan menettämisen pelosta ja omista seksuaalisesta turhautumisesta. Tämän takia Halla-aho ja co. voivat samaan aikaan kirota ja kannattaa ristiriitaisia asioita ja syyttää kaikista ongelmista naisia ja maahanmuuttajia. Ehkä mielenkiintoisin huomio, mitä Halla-ahon vastustajat tekivät, oli että Halla-aho uskoo äärimmäiseen utilitaristiseen filosofiaan, jossa yksilöllä on arvoa, vain jos hän on hyödyksi yhteiskunnalle, muuten tämä on arvoton. Tämän lisäksi Halla-ahon mielestä kaikki ”universaaliset ihmisoikeudet” ovat vain tunteellista höpötystä, koska niitä ei voi mitata matemaattisesti, joten ne on karsittava pois, jos haluaa täydellisesti toimivan yhteiskunnan. Jotenkin tällainen retoriikka kuulostaa tutulta. En ihan onnistu muistamaan kuka maailmanhistoriassa myöskin arvotti ihmisiä objektiivisin termeihin? Taisi olla joku epäonnistunut itävaltalainen taitelija 30-luvulla, mutta en ole varma.
Tietenkin tämä ei jää viimeiseksi Halla-aho kirjaksi, vaan lukulistassa on vielä puheenjohtajan omakustanteinen ”Kirjoituksia uppoavasta lännestä” jossa Halla-aho itse pääsee ääneen ja siellä voimme nähdä pitääkö hän itsensä vertauskuvallisena peniksenä, joka suojelee valkoista ylivaltaa.
Muuten mielestäni aika hyvä esittelyteos Halla-ahon kannattajista ja miten monet eri ihmiset tulkitsevat uuden puheenjohtajan ajatuksia. Eli en voi objektiivisesti todeta, että Halla-aho tarkoittaa juuri, mitä kirjoittajat esittävät, mutta tulkintojen monipuolisuus osoittaa, että kirkkoslaavin tohtorin viestintä ei ole niin selvää kuin pitäisi.
Sami Eerola ja spektaakkeliyhteiskunta 