Salamanterisota

Karel Čapekin ”Salamanterisota” on lyhyt scifi-kirja, joka sijoittuu vaihtoehtoiseen historiaan, jossa ensimmäisen maailmansodan sijaan ihmiskunta käy sotaa huippuälykäitä humanoideja salamantereita vastaan siitä, kuka saa ”elintilaa” itselleen planeetasta.

Kirja on allegoria 1900-luvun alun eurooppalaiselle imperialismille, jossa tiede ja teknologia valjastettiin globaalin pääoman tarpeisiin. Kirja alkaa sillä, että Tyynenmenren merikapteeni löytää pienen eristetyn saaren, jossa on älykkäitä salamantereita, joita hän opettaa keräämään helmiä ruokaa vastaan. Nopeasti suuri kauppayritys tekee sopimuksen kapteenin kanssa ja salamantereita aletaan rahdata pitkin meriä, jotta helmiä voidaan kerätä kansainvälisille markkinoille. Salamanterit lisääntyvät huimaa vauhtia ja kehittyvät koko ajan älykkäimmiksi, mikä taas laajentaa salamantereitten käyttösovelluksia maailmantaloudessa. Valitettavasti eurooppalaisten asenteet ovat yhä samoja ja ensimmäinen maailmansota häämöttää kiihtyvällä asevarustelulla ja poliittisilla levottomuuksilla, jotka olivat tyypillisiä ajalle.

Tässä kirja onkon nerokas. Kaikki poliittiset liikkeet avaavat oman salamanterihaaran, joka ajaa heidän omia päämääriä käyttämällä salamantereita hyväkseen. Koko 1900-luvun rasistinen ja imperialistinen järjettömyys paljastetaan täysin absurdilla salamanteritaloudella, joka osoittautui tuhoisaksi. Salamanterit kääntyvät tietenkin omistajiaan vastaan ja alkaa Salamanterisota.

Kirja kulkee kahdella tasolla, joista yksi om metataso, jossa kirjailija ja tämän vaimo rakentavat tarinaa eri asiakirjojen kautta kuin olisivat kirjoittamassa jotain tietokirjaa. Sitten on juonen taso, jossa eri hahmot yrittävät elää salamantereitten kanssa. Metatasojen yhdisteleminen ja hetkellinen katkeaminen on tehty todella sujuvaksi ja lisäävät tarinan mystisyyttä ja viihdyttävyyttä.

Tämä oli lyhyt, mutta nerokas sicif-satiiri, josta kuulin täysin sattumalta, kun keskustelin jossain Facebook-ryhmässä salaliittoteorioista, ja joku mainitsi tämän kirjan. Kannattaa lukea, koska tämä kirja iskee syvälle ja nauroin ääneen joissain kohtaan, vaikkakin kirjan satiiri on nykystandardeissa vähän liian härskiä.