Maailmanpoliittinen kansalliskävely

Teivo Teivaisen ”Maailmanpoliittinen kansalliskävely” on maailmanpolitiikan professorin pitämiin samannimisiin Helsingin kaupungilla pidettyihin kävelyluentoihin perustuva tietokirja. 

DSC_ggh

Sitä tietää, että on ostanut hyvän kirjan, kun se alkaa kappaleella ”Alkusanat: Homopropagandaa Uspeskin katedraalilla” En aio kertoa, mitä tämä kappale sisältää, mutta miettikää nyt sitä, että ylipäätänsä tietokirja alkaa tällä lauseella?  

Tässäpä onkin erikoinen tietokirja, jossa kirjailija kuvaa kävelyään yhdestä Helsingin maamerkistä toiseen ja samalla kertoo tämän maamerkin historian ja siihen liittyviä geopoliittisia tapahtumia. Kirjan sävy on keskusteleva. Tunnet kuin olisit Teivaisen kanssa kävelyllä ja hän vain jutustelee sinun kanssasi asioita, jotka tulevat hänen mieleensä, kun tuijottelemme Mannerheimin patsasta tai Säätytaloa. Tällainen intiimi ja rento kerrontatapa luo todella sujuvaa lukemista, jonka johdosta luin tämän kirjan viikossa.  

Tässä kirjassa ei vain kerrota kuka patsaan tai rakennuksen teki ja miksi? Vaan tässä kerrotaan monumentin ympärillä olevista mielikuvista, jotka herättävät vuorostaan erilaisia ajatuksia suomalaisuudesta ja maailmapolitiikasta ja sen takia ostinkin tämän kirjan Helsingin kirjamessuilla. Mielikuvat, kun ovat mielestäni äärimmäisen jännittäviä, kun niitten pohjalta ihmiset useimmiten elävät.  

Teivo käsittelee tässä kirjassa niin keisarillisen Venäjän harjoittamaa sortotoimea ”Isovihan” aikana kuin analysoi itse ”viha” sanan eksoottisuutta historiallisen tapahtuman kuvauksessa, sekä onko Suomesta tullut Etelä-Amerikassa uuskolonialistinen valtio?  Paljastuu, että monissa maissa, missä on koettu sortoa suuremmissakin mittakaavoissa kuin Suomessa, niin ei kukaan nimeä omaa sortokauttaan ”vihan” kaudeksi tai, että jos Helsingissä konttoria pitävä UPM Kymmenellä on tehdas Uruguayssa, joka on niin vaikutusvaltainen, että maan paikallinen hallitus on myötäiltävä sen oikkuja ja toiveita, niin kenties olemme unohtaneet, miten on olla alisteisessa asemassa ja nyt alistamme kokonaisia valtioita yhden tehtaan takia? Näitä ja monia muita kysymykksiä pohditaan Helsingin maamerkkien luona.

Teivainen pohtii. Esimerkiksi Eduskuntatalon edessä, miksi Suomen presidentti pitää olla syntyperäinen suomalainen ja siitä alkaakin pohtimaan, miten kaikista eduskuntapuolueista vain yhdessä on avoimesti rasistisia kusipäitä, jotka käyttäytyvät kuin koulukiusaajat maahanmuuttajataustaista poliitikkoa kohtaan? Eli tällaista kevyttä monumenttien ohella pohtimista.  

Nämä ovat pari esimerkkiä, mutta tämä kirja on täynnä mielenkiintoista nippelitietoa Suomesta ja maailmasta, mutta sen sijaan, että kirjailija tyytyisi vain luettelemaan kahvipöytäkeskusteluun sopivia faktoja, niin hän kyseenalaistaa niitä ja alkaa pohtia, että onko tämä tulkinta historiastamme aivan oikea? miten muualla maailmassa samankaltainen tilanne on tulkittu? ja miten tämä tulkinta vaikuttaa nykypolitiikkaan? Paljastuu, että Suomen poliittinen historia ei ole vain menneitten tapahtumien luettelointia, vaan historia muovaa meitä kansakuntana ja joittenkin tärkeitten tapahtumien tulkinnat vaikuttavat ajatteluumme nykypäivään saakka. Historia ei siis ole paikalleen jähmettynyttä, kuten Teivaisen osoittamat patsaat ja rakennukset, vaan se on meissä jatkuvasti elävää ja läsnä. Eli tässä on kirja, joka pakottaa lukijan pohtimaan professorin kanssa, miksi suomalaisuus on tällainen kuin on? Eli todella ahdistavaa kamaa paikoin.  

Sen lisäksi, että tunnet kuin professori jutustelee sinun kanssasi ja pakottaa sinua miettimään muitakin asioita kuin sukkien heittämistä pesukoneeseen, niin tässä kirjassa pohditaan ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä. Esimerkkeinä ovat se, että kenties globaalin mittakaavan kansainväliset suuryritykset ovat uhkaamassa Suomen itsenäisyyttä pahemmin kuin lukutaidoton syyrialaispakolainen tai että, miksi kansallislaulumme sanoitukset kuulostavat melkein jihadistin martyyriuskolta? Sorretaanko saamelaisia yhä ja miten äärioikeisto nykyään rakastaa Saksan sijasta epädemokraattista Venäjää? Kaiken tämän kirjailija höystää oman henkilökohtaisen elämän kokemuksilla. Teivainen on mennyt paikkoihin ja tavannut ihmisiä. Niin Etelä-Amerikan luottamusmiehiä, saamelaisaktivisteja, eduskuntapolitiikkoja kuin joutunut Venäjän propagandakoneiston uhriksi.  

Koska kirja perustuu kaupunkikävelyyn, niin tietenkin Teivainen kuvaa, miten hän piipahtaa eri rakennusten sisään ja haastattelee siellä olevaa virkamiestä, joka kertoo lisää rakennuksen taustasta. Samaa hän tekee Rautatientoria partioivalle poliisille ja eri politiikoille ja tutkijoille, joista jotkut hän kutsuu paikan päälle tai sitten hän itse nousee ylös jonkun asunnolle, joka ”sattumalta” on hänen suunnittelemansa reitin lähettyvillä.  

Eli tässä on tuhti paketti kaikenlaista mielenkiintoista ja toisin kuin oikean elämän keskustelut, niin tässä on lähdeviitteitä, joten voit tarkistaa, puhuuko professori totta, vain onko tämä sitä vihervasemmistokommunistimokutushomorummutuspropagandaa?   

Kuitenkin tämä kirja ei ole aivan täydellinen. Yksi suurimmista puutteista tässä kirjassa, on sen teeman kontekstualisoinnin puute. Teivainen ei selitä kovin yksityiskohtaisesti kaupunkikävelyjen historiallista ja aatteellista taustaa. Ainoa tausta, minkä hän kertoo, on se, että hän näki New Yorkissa julisteen poliittisesta kaupunkikävelystä, joka toimi samalla tavalla kuin tässä kirjassa ja hän päätti sitten kopioida konseptin ja tuoda Suomeen. Mutta Teivo ei kerro kuka keksi kaupunkikävelyt, missä ja miksi? Siitä lukeminen olisi avannut kokonaan uusia ovia politiikkaan ja siihen kenelle tieto kuuluu? Nyt saat melkein kuvan siitä, että Teivainen olisi keksinyt kaupunkikierroksen, jonka nähtävyydet muodostuvat luentojen lähtöpisteiksi.

Ottaen pois tämän pikkudetaljin, niin todella hyvä ja erikoinen tietokirja, joka sekä viihdyttää, että aiheuttaa oman maailmankuvan kyseenalaistamisen ja innostaa tutustumaan Helsingin kaupungin nähtävyyksiin.  

Mainokset

1 kommentti

Kategoria(t): Politiikka ja yhteiskunta

One response to “Maailmanpoliittinen kansalliskävely

  1. Paluuviite: Suur-Suomen unelma ja unohdus | Sami Eerola ja spektaakkeliyhteiskunta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s