Micro-orjat

Douglas Couplandin ”Micro-orjat” on fiktiivinen romaani, joka kertoo Pii-laakson ohjelmoijien seikkailuista 90-luvulla vähän ennen netti 2.0 nousua.

Tarinassa seurataan yhden Mikrosoftin ohjelmoitsijan päiväkirjamerkintöjä hänen työstään ja ystävistään. Vaikka romaani on fiktiivinen, niin se avaa aika hyvin Pii-laakson koodaajien kulttuuria, joka ei kuvatusta murrosvaiheesta huolimatta ole muuttunut miksikään.

Mikro-orjissa käsitellään 20-kymppisten miesten ja naisten hedonistista elämäntapaa, missä limut, sipsit ja kymmentuntiset lähes ”orjatyötä” muistuttavat koodausurakat muodostavat näitten ihmisten arjen.

Kirjan hahmot ovat omistaneet koko elämän koodaamiseen suuressa tietotekniikan korporaatiossa, mutta silti he kaipaavat ”oikeaa” elämää. Tästä alkaa pienimuotoinen eksistentiaalinen matka, jossa jokainen hahmo löytää paikkansa maailmassa ja huomaa, että elämä ei ole vain yhden jättiyhtiön palveluksessa olemista.

”Mikro-orja” juoni on pienten ihmisten pohdiskelua siitä, mitä on olla aikuinen ja mistä muodostuu onnellisuus? Saavutetaanko onnellisuus elämällä kaavamaista elämää, jossa muodostetaan ydinperhe, hankitaan vakituinen työpaikkaa ja omakotitalo, vai onko se jo vanhentunut illuusio? Saavutetaanko onnellisuus osakesijoituksilla, jatkuvasti suurempiin ja vaikutusvaltaisempiin projekteihin osallistumisella vai pyöräretkeilyllä ystävien ja rakkaitten kanssa?

Tarinan sankarin isä on esimerkiksi 50-kymppinen IBM:n työntekijä, joka jää työttömäksi. Isä ei saa töitä, kun mikään tietotekniikan firma ei kaipaa vanhusta, joka ei sopeudu nopeasti muuttuvaan alaan. Tarinan päähahmo kuvaileekin isänsä tilannetta aika hyvin: ”nämä yritykset kaipaavat eronneitten perheitten omituisia lapsia, joilla ei ole muuta elämää kuin koodaaminen”.

Mikro-orjissa pohditaan pienen kaveriporukan kautta, miten aikuistutaan maailmassa, missä työmarkkinat ovat pirstaloitumassa ja koko ajan tietokoneitten koodit ovat muuttumassa päivä päivältä keskeisemmiksi osaksi ihmisten elämää. Miten vanhemman sukupolven ihanteet ovat muuttumassa päivä päivältä mahdottomiksi toteuttaa ja miten itse vanhempi sukupolvi ei enää pärjää nykymaailmassa. Eli tämä on samaan aikaan tavallisen ihmisen arjesta kertova romaani, että ihmiskunnan suurinta murrosvaihetta kuvaava fiktiivinen teos.

Eli vaikka kirja julkaistiin 90-luvulla, niin tämä on nykyään ajankohtaisempi kuin julkaisuaikana, koska nyt tässä kirjassa kuvatut kokemukset eivät ole vain kapean keskiluokkaisen valkoisen amerikkalaisen eliittikoodareitten elämä, vaan miljoonien ihmisten arkea ympäri maailmaa. Erityisesti, kun kirjan keskeisin innovaatio on Minecraft-videopelin kaltainen ohjelma, jonka yksi hahmoista kehittää.

”Micro-orjat” ei siis ole mikään erikoinen romaani, joka kertoo erikoisista ihmisistä, vaan nykyaikana se on erikoinen romaani, joka kertoo tavallisista ihmisistä, joita erityisesti täällä jälkiteollisessa Suomessa moni tuntee. Jos ei tunne ketään koodaria, niin ainakin tuntee heidän kehittämänsä tuotteet, jotka ovat osa arkeamme ja joskus identiteettiämme. Tunnemme myöskin median kautta monien pelien ja ohjelmien kehittäjiä, joten tämä on samaistuttavampi kertomus, kun sen julkaisuajankohdalla.

Eli Douglas Couplandin ”Micro-orjat” on ehkä tärkein romaani tälle aikakaudelle luettavaksi, kun siinä esitetty murros on jo menneisyyttä ja nyt tuhansille nuorille ja vanhoille ihmisille kivenkovaa arkitodellisuutta.