Nuorten mielikuvat turvallisuudesta

Alunperin julkaistu Jyväskylän kevät 2018 artikkelikokoelmassa ”Missä menään. Puheenvuoroja. toim. Katriina Kajannes.

Nuorten mielikuvat turvallisuudesta

Tuoreempien tutkimusten mukaan nuoret pelkäävät kulttuurinsa ja yhteisöllisyyden häviämistä globaalissa maailmassa. Tämä pelko perustuu epävarmuuteen. Kestävätkö perinteiset yhteisöllisyyden muodot neoliberalistista politiikka?

Nousevasta elintasosta huolimatta nuoria pelottaa ja tämä voi johtua mielikuvista, jotka eivät vastaa enää todellisuutta. Maailmankuva perustuu erilaisille lapsuudesta asti omaksutuille ideayksiköille. Näihin yksikköihin kuuluvat käsitykset maailman toiminnasta, historiasta ja ihmisyydestä.

Ideayksiköitä hyödynnetään julkisessa keskustelussa, politiikassa ja ääriliikkeitten propagandassa. Esimerkiksi äärioikeistolle on aina ollut tyypillistä vedota käsityksiin eliitistä ja nationalismista. Lukuisten äärioikeistolaisten liikkeitten tukijat ovat pääosin nuoria. He kokevat, että heidän elämänsä ei ole heidän käsissään ja koko valtio on hylännyt heidät ulkomaalaisten ja suurpääoman palvelemiseen.

Jari Ehrnrooth on esittänyt vaihtoehtoisen näkemyksen, jonka mukaan hyvinvointivaltio on syypää nuorten yhteisöllisyyden tuhoutumiseen ja ihmisten pahoinvoinnin lisääntymiseen. Hänen mukaansa hyvinvointivaltio passivoi yksilöitä, mikä lisää masennusta.

Amerikkalainen kielitieteilijä Noam Chomsky on puolestaan kritisoinut hyvinvointivaltiota vähän samalla tavalla, mutta ei olisi valmis hylkäämään sitä kokonaan. Chomskyn mukaan hyvinvointivaltio vie yhteisöltä vallan pois ja siirtää sen valtion etäisen koneiston hoidettavaksi. Jarno Limnél ja Jari Rantapelkonen ovat samoilla jäljillä tuoreessa tutkimuksessaan, todeten että nuoret tuntevat, ettei heillä ole keinoja vaikuttaa poliittisesti lähiyhteisössään, mikä taas lisää pelkoa.

Syy, miksi nykyään ääriliikkeet ovat nousussa on juuri se, että nämä ovat katsomuksia, jotka lupaavat uljasta tulevaisuutta, jossa kaikki voivat osallistua aktiivisesti. Monet entiset ääriliikkeitten jäsenet radikalisoituivat, koska olivat tyytymättömiä nykymaailmaan, heitä pelotti ja he tunsivat tarvetta uskoa johonkin. Nyky-Suomelta puuttuu yhteinen maailmankuva johon uskoa ja jonka ympärille on rakennettu tiivis yhteisöllisyys.

Tämä yhteisen uskon häviäminen on vähentänyt suomalaisten yhteishenkeä, uskoa tulevaisuuteen ja lisännyt epäluottamusta toisiaan kohtaan, mikä taas lisää pelkoa. Tätä pelkoa kaikenlaiset ääriliikkeet ja populistipuolueet hyödyntävät, lisäten omalla toiminnallaan pelkoa.

Sami Leon Eerola on folkloristiikan kandivaiheen opiskelijaa. Kirjoitan juuri kandia suomalaisen äärinationalistisen ryhmittymän retoriikasta.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Artikkelit

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s