Lomonosovin moottori: Lovecraftilaista pervoilua

Kun on muitakin asioita elämässä kuin kirjat ja lukulista on niin pitkä, että välillä pääsee vuosien päästä lukemaan jotain kirjaa, ehtii unohtamaan mistä kirja edes kertoi? Näin tapahtui Antti Salmisen vuonna 2014 julkaistulle romaanille ”Lomonosovin moottori”.   

10

Kun otin tämän kirjan käteen kirjastosta, sillä ei ollut takakansitekstiä ja kansitaidekin oli mitäänsanomaton. Muistin hämärästi, että tämä kirja oli scifiä, mutta en muuta. En edes tiedä kuka tätä suositteli tai mistä kuulin koko kirjasta? Kustantamonkin nimi oli vaikea saada selville. Mutta pidän tällaisesta mysteeristä, koska useimmiten saan näistä tuntemattomista romaaneista positiivisia yllätyksiä ja hienoja elämyksiä.

Kieli 

Aloin lukemaan ja jäin heti koukkuun. Romaanin kieli on jotain puolirunollista ensimmäisen persoonan päiväkirja- ja asiakirjamerkintöjä, joissa kuljetaan surrealismin korkeimmissa sfääreissä. Yleensä pidän runojen lukemista hankalana, koska suomi ei ole äidinkieleni tai sitten olen vaan liian tyhmä, mutta tässä runollisuus oli sen verran kevyttä, että pystyin seuraamaan tapahtuma ja nauttimaan kielestä.    

Idea

Romaani kertoo tutkimusretkistä Siperiaan, jossa paljastettiin jokin mystinen kosminen tapahtuma. Ensimmäinen tutkimusretki päättyy etsimään jotain myyttistä moottoria Lomonosovin vuoressa. Romaanin asetelmassa me lukijat olemme toinen tutkimusretki, joka yrittää selvittää sekalaisista päiväkirjasivuista, muistinpanoista, äänitteistä ja asiakirjoista, mitä ensimmäiselle tutkimusretkelle oikein tapahtui. Kirjan sivut ovat sekaisin, joten mitään kronologista järjestystä ei ole, vaan lukijan itse on koottava palapeli menneistä tapahtumista.  Mutta edellä mainittu ei ole edes omituisin asia teoksessa, vaan sen maailma. ”Lomonosovin moottori” romaani sijoittuu johonkin vaihtoehtoiseen todellisuuteen, missä eletään höyryvetoisen huipputeknologian hallitsemassa maailmassa, jossa hevosen lannan ja ihmisen sperman sekoituksesta kasvatetut homonculukset (populaaristi ”culleiksi” kutsuttuja) toimivat palvelijoina. 

Lovecraftilaista pervoilua   

Jos et jo tullut kiihottuneeksi tästä todella omaperäisestä asetelmasta, niin asiaa mutkistaa vielä enemmän se, että tähän tarinaan liittyy 1800-luvun tutkimusretkeilyn romantiikan lisäksi, ruumiin muodonmuutoksia. Mätänemistä, hajoamista ja sen sellaista yhdistettynä todella perversseihin seksuaalisiin kuvaksiin. Enkä tarkoita vain siinä, että jotkut hahmoista kutsuvat henkilökohtaisia pikkupalvelijoitaan ”culleiksi”, vaan tässä on penisten ja anusten vääntämistä ja yhtäkkisiä jalkojen muuttumisia lepakonsiiviksi ja sellaista, josta jotkut hahmot saavat seksuaalista nautintoa!   

Runollisen kielen takia et ole ollenkaan varma onko Lomonosovin vuoristossa jokin hallusinaatioita aiheuttava kosminen värinä vai muuttuvatko todella hahmot ihmishirviöiksi ja kuolevat? Asiaa sekoittaa vielä muka tieteelliset kuvaukset homonculusten historiasta ja muut kummalliset lihallisen karut kyberneettiset kokeilut.    

Yhteenveto   

Koska olen laista, en jaksanut yrittää koota sivuista jotain kronologista järjestystä, vaikka niitten alareunassa oli numerokoodeja, joten en ymmärtänyt juonesta mitään. Mutta teksti oli sen verran elävää ja kiehtova, että ahmin tämän kirjan. Välillä nauroin ja irvistin tai molempia. Kannattaa lukea ”Lomonosovin moottori” jos haluaa lukea omaperäistä kokeellista suomalaista scifiä!   

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s