Kapina järkeä vastaan

Tutkiessani modernia äärioikeistoa, törmäsin jatkuvasti Julius Evolaan nimeen. Kyseistä italialaista fasismin teoreetikkoa ihaillaan niin alt-rightissa kuin Suomen Sisussa, joten otin hänen merkittävimmän “Kapina modernia maailmaa vastaan” (1934)  manifestin lukuun, tietääkseni, mitä kiksejä kaiken maailman äärirasistit oikein saavat hänestä?

Pyydän teitä istumaan, koska nyt alkaa sellainen tykitys, joka voi aiheuttaa pahoinvointia tai hysteeristä naurua herkemmille lukijoille. Teitä on varoitettu!

Idea

Tämä kirja edustaa Evolan mukaan metafyysistä historiaa, jossa myyttien kautta hän luo “teorian” maailmanhistorian kaavoista ja miten niistä voidaan tehdä johtopäätöksiä oikean ja toimivan sivilisaation luonnista. Tässä oikeastaan hylätään yksiselitteisesti naturalistinen tiede ja kaikki tavanomaisen logiikan säännöt.

Evola ei usko biologiseen rasismiin, vaan kolmiportaiseen ”Spirituaaliseen rotuteoriaan”, jonka mukaan ei ole olemassa erilaisia ihmisrotuja, vaan kaikki ihmiset ovat biologisesti samoja, mutta on olemassa kolme erilaista henkityyppiä, jotka pitää jakaa kasteihin: massat, soturit ja viisaat miehet. Nämä kastit muodostavat hierarkian, jossa viisaat ovat korkeammalla ja omaavat täydellisen poliittisen vallan ja muut tottelevat.

Kirjan mukaan joissakin ihmispopulaatiossa on enemmän yhtä henkityyppiä kuin toisissa, mutta kirjailijan mukaan ”jopa juutalaisella voi olla arjalaisen sielu”. Juutalaisuus onkin Evolalle vain massojen henkityyppi, eikä rotu. Evola uskoo reinkarnaatioon, joten hänen mukaansa on vain sattumaa, että suurin osa ylemmän kastien “arjalaisista sieluista” syntyy pohjoismaisissa valkoisissa, eikä muissa “roduissa.” Kirjan yksi johtavista teemoista onkin, että intialainen kastijärjestelmä pitää ulottaa rotuihin, jolloin ihmiset ei eroteta toisistaan vain heidän syntyperäisen kastin kautta, vaan rotujen, muodostaen näin ei-valkoisista suuren työläisten massan, jota valkoiset arjalaiset heteromiehet hallitsevat. (käsittelen Evolan käsityksiä naisista myöhemmin) Eli Evola on vain “sivistyneempi” rasisti.

Nyt ymmärrän, miksi nykyäärioikeisto rakastaa Evolaa: hän tarjoaa muka ei-rasistisen mallin, jonka mukaan vastustaa rotujen sekoittumista ja tasa-arvoa. Tämä onkin eräänlainen pitkälle vietyä kulttuurirasismia, jossa ei vain sanota, että jotkut ihmisryhmät, kuten muslimit ja mustat omaavat “barbaarisen kulttuurin”, joka olisi sopeutumaton länsimaiseen liberaalidemoarkiaan, vaan he omaavat “alemman kastin sielun”.

Evolan mukaan hierarkioitten pitääkin koostua spirituaalisista roduista, jotka eivät vain synny asemaan, vaan heidät luodaan initiaatiorituaalin kautta.  Evolan mukaan, kun ihminen uskoo lakien tulevan suoraan Jumalalta, tämän käyttäytyy oikein, muodostaen vapaan ja orgaanisen yhteisön. Eli periaatteessa Evolan ihanneyhteiskunnassa voisi olla jonkin verran eri-taustaisia ja värisiä ihmisiä, kunhan he uskovat samaan maailmankuvaan.

Evolan mukaan kun ihmisten usko pyhiin lakiin lakkaa ja spiritaaliset rodut kuolevat, sivilisaatio alkaa taantua. Kun tämä tapahtuu, hierarkioitten hallintaan tarvitaan maallisia lakeja ja niitten valvontaa, jolloin valtio laajentuu ja ajan mittaan syöksyy totalitarismiin. Evolan mukaan täydellisessä valtiossa hierarkian huipulla valta pitääkin olla jaettu spirituaalisen aristokratian kesken, jonka yläpuolella on aristokratian ja Jumalan suostumuksella kohotettu keisari. Kirja ajaakin paluuta antiikin-Rooman valtiojärjestelmään, jossa uskottiin, että kuningas tai keisari on suora jumalten jälkeläinen.

Evolan ideologian nimi onkin Traditionalismi, aatetta, jota esimerkiksi Suomen Sisun jäsen ja esseisti Timo Hännikäinen ja saman järjestön jäsen Nico Anton Saramo ovat julkisesti esittäneet kannattavansa. Evola korostaa, ettei Traditionalismi ole fasismia, mutta tämän kirjan esipuheen mukaan Evola sanoi 50-luvulla italialaisessa terrorismioikeudenkäynnissä, että “fasismi” ei ole mitään muuta kuin uskomus, että maailma pitää perustua pyhiin ja transsendentaalisiin henkisiin hierarkioihin, jolloin hän myönsi olevansa eräänlainen fasisti. Tämän kirjan esipuheessa kääntäjä kertookin, että Evola oli fasisti, joka kannatti akselivaltoja, kunnes hän huomasi, että fasistit olivat liian populisteja makuunsa.  Kirjapainos, jonka hankin kirjastosta on alt-rightin johtavan nettisivun Counter-currents.com suosittelema painos, joten kukaan ei voi sanoa, että kyseisen kääntäjän esipuhe on jokin vasemmistolainen sabotaasiyritys, jolla pyritään mustamaalaamaan Evolan kunniaa. Evola vaan oli näin sairas hyypiö.

Evola pyrkikin tällä kirjalla “pelastamaan” fasismin, riisumalla sen populismista ja totalitarismista. Lisäisin vielä, sen mitä tästä kirjasta jätettiin pois: Julius Evola kertoi samassa oikeudenkäynnissä, että: “En ole fasisti, vaan superfasisti!”, jolla hän juuri halusi selittää, että hänen ideologiansa oli ikiaikaista fasismia, jota ei pidä liittää Mussoliinin “rahvaaseen” fasismiin. Mutta jo lyhyt selotus Evolan ideologiasta tekee selväksi sen, että “superfasismi” on yhtä vastenmielinen kuin perusfasismi.

Kehotan hengittämään syvään, ottamaan jotain juotavaa, koska ei tässä vielä kaikki!

Tämän kirjan mukaan evoluutio ei ole totta, vaan oikeastaan ihminen syntyi mystisen Jumalan luomuksena täydellisenä pohjoismaisena super-rotuna, jonka teknologisesti ja kulttuuristesi korkea “Hyperborea” sivilisaatio romahti miljoonia vuosia sitten, sekoituttuaan muitten alempien ihmisrotujen kanssa, joihin kuuluivat  muu muassa jättiläiset. Evolan mukaan todiste tästä, ovat eri muinaissivilisaatioitten jättiläismäiset rakenteet sekä siirtolohkareet.

Oikeastaan tämän kirjan mukaan ihmiskunnan historia on taantumuksen eikä edistyksen historia, jossa koko ajan Hyperborean-sivilisaation tietämys vähenee ja tulevat sivilisaatiot muuttuvat mekaanisemmiksi ja totalitaristisemmiksi. Atlantis ja antiikin-Rooma olivat viimeiset Hyperborean-sivilisaation kaikuja ja ihmiskunta on liukumassa koko ajan “alempien kastien” (juutalaiset) hallintaan  kunnes se tuhoutuu kommunistisessa diktatuurissa.

Evolan mukaan länsimaisen sivilisaation taantumus alkoi siitä, että henkiset arvot alettiin korvata tieteellä ja myöhemmin “juutalaisella” kapitalismilla, joka “juutalaisti kristityt”. Kirjailija huomauttaakin, että jazz-musiikki on osoitus rappiosta, kun se ei “ylevöitä sielua”, vaan “saa ihmiset sätkimään kuin epileptiset nuket.” Sivuhuomioniona, rakastan Jazzia.

Evolan mukaan taantumus näkyykin siinä, että vähitellen valta keskittyy alempiin kasteihin, joille tärkein arvo on työ. Kaikki sivistys ja korkeakulttuuri korvautuu tieteellisellä mekaanisuudella, joka hitaasti muuttaa kaikki ihmiset suuren teollisen koneiston osiksi, roboteiksi, joilla ihmisyys on kuollut. Evolan mukaan näin käy koska ainoa tapa täyttää kapitalistisen työnteon jättämän henkisen tyhjyyden tunteen, on ostaa lisää tavaroita. Kirjailija toteaakin, että kapitalismi on orjuutta, koska elääkseen ihmisen pitää tehdä töitä jonkun muun palveluksessa rahasta, eikä korkeitten arvojen, kuten kunnian vuoksi. Evolan mukaan kapitalismissa ihmisellä ei ole todellisuudessa vaihtoehtoja, koska jos hän ei tee töitä jonkun palveluksessa rahaa vastaan, hän kuolee nälkään.

Antifeminismiä

Tietenkin Evola vihasi naisia, koska miksi ei?! Kirjailijan mukaan nainen voi ylittää itsensä vain olemalla vaimo ja äiti. Evolan mukaan mies taas olemalla askeettinen soturimunkki. Hänen mukaansa osoitus feminismin epäonnistumisesta on se, että feminismi haluaa, että naiset käyttäytyvät kuin miehet, sen sijaan että he voisivat toteuttaa heidän naiseuttaan. Kirjailijan mukaan, kun nainen voi olla mies, heitä ei tule kiinnostamaan miehet aviomiehinä, vaan kertakäyttöisinä seksikumppaneina. Eli Evola oli maailman ensimmäinen incel.

Evola kirjoittaa, että naisen aito tehtävä ja ilon lähde on elää aviomiehensä ja lastensa puolesta, jolloin tämä on omalla uhrautuvuudella korkea-arvoisempi kuin mies, joka taistelee oman suuruutensa takia. Evolan mukaan oikeastaan kulttuuriset rajoitukset naisten elämään, eivät ole rajoituksia vaan ”opasteita”, joilla nainen voi toteuttaa oikeanlaisen spirituaalisen polkunsa. Evolan ajatukset vahvistavatkin aika lailla Kate Milletin havaintoa, että naisvihaa harvoin osoitetaan suoralla vihalla, vaan ne verhotaan muka huolestuneeseen ihmisoikeuspuheeseen, jossa vielä mies kehystetään uhriksi.

Mutta sen sijaan, että Evola pitäisi feminismiä juutalaisten tai kommunistien salajuonena, kuten suurin osa nykyisestä äärioikeistosta, hän syyttääkin miehiä! Kirjailijan mukaan syy, miksi feminismi on noussut valtavirtaan länsimaissa, johtuu siitä, että yhteiskunta ei ole todellisten miesten halinnassa, vaan lakien ja järjestelmien, jolloin naiset näkevät tarvetta löytää itsessään oikean miehen. Feminismi onkin Evolalle osoitus sivilisaation taantumuksesta.

Ongelmia

Eikö kaikille ole selvää, mikä tässä teoksessa on ongelmallista? Väännetään rautalangasta: teos olettaa, että lukija on fasisti tai äärimmäisen taantumuksellinen konservatiivi, joka harrastaa okkultismia tai vähintään vetää liiallisia johtopäätöksiä jungilaisesta arkityyppiteoriasta. Itse olen materialisti, en usko mihinkään yliluonnolliseksi miellettyyn asiaan, en jumaliin, enkeleihin tai sieluihin, joten koko kirja tuntui järjettömältä uskonnolliselta höpinältä. En edes ole varma kuinka moni uskovainen edes pitää tästä kirjasta, koska se perustuu käsitykseen, että kaikki uskonnot ja myytit ovat samaan aikaan totta tai oikeastaan kaikuja todellisesta hyperborealaisesta uskonnosta.

Teos koostuukin suurimmaksi osaksi Evolan selostuksista eri uskontojen ja myyttien samankaltaisista piirteistä. On totta, että suurin osa myyteistä ja uskonnoista koostuu samoista palikoista tai arkityypeistä, mutta ei ole yksimielisyyttä, mistä tämä johtuu? On olemassa kaksi kilpailevaa teoriaa: Ensimmäisen mukaan arkityypit ovat osoitus, että ihmisten myyttikertomukset ovat matkustaneet heidän mukaansa kaikkialle maailmalle, pirstaloituen erilaisiin uskontoihin, mutta säilyttäen kantarakenteensa. Toisen teorian mukaan ihmisten aivoissa on yhä tuntemattomaksi jääneitä psykologisia mekanismeja, jotka tuottavat samoja mielikuvia kaikille ihmisille, jolloin aina uskonnot tulevat muistuttamaan toisiaan, koska se on lajimme psykologinen ominaisuus.

Lukiessa Evolan kirjaa, odotin jotain muinaisia avaruusolioita, mutta niin pitkälle sentään hän ei mennyt. Mutta Hyperboreal teoria oli jo hörhöteoria 1920-luvulla, mikä vähän osoittaa kirjailijan radikalisoinnin astetta, kun hän perustaa koko mailankuvansa siihen. Teoria oli kuitenkin korkeassa asemassa Natsi-Saksassa, koska se kehysti “arjalaisen rodun jumalalliseksi alkuroduksi”, jolloin muut “rodut” olivat vain “taantuneita sekasikiöitä”. Tiede oli hylättävä, jotta oma rasismiin perustuva maailmankuva sai jotenkin pidettyä pystyssä.

Sitten tietenkin kirja koostuu vasemmistolaisista olkiukoista ja salaliittoteorioista, joista jotkut ovat todella vanhentuneita. Kommunismi kukistettiin 1900-luvun lopussa ja feminismi on jo päässyt yli alkuvaiheestaan, jossa tasa-arvo tarkoitti vain oikeutta pukeutua “miesten vaatteissa”, käydä töissä ja äänestää.

Mutta tämä teos vahvistaa aika lailla Corey Robinin teorian konservatiivisen maailmankuvan perusrakenteesta, jossa hierarkiat ovat pyhiä. Evola vain uskoi, että hierarkiat olivat kirjaimellisesti pyhiä ja niitten murentaminen voisi tuhota koko ihmiskunnan, jos ei itse kosmista maailmanjärjestystä. Evolan hierarkiapuheet voidaan nähdä henkilökohtaisena yrityksenä oikeuttaa oma aatelistaustaansa, mutta Robinin mukaan äärikonservatiivit eivät usko perinnölliseen hierarkiaan Ranskan vallankumouksen jälkeen, vaan siihen että hierarkkisen korkean aseman pitää ansaita. Robinin mukaan 1700-luvun konservatiiviset ajattelijat uskoivat, että Ranskan vallankumous oli mahdollista, koska aateliset olivat menettäneet esi-isiensä soturihengen, joten piti jotenkin varmistaa, että korkeissa säädyissä oli aina henkisesti vahvoja miehiä. Tämä tarkoittikin, että konservatiivien piti avata eliitin asema porvareille ja muille nousukkaille, jotta ”uutta verta” voitiin tuoda eliitille. Evolan kirjan onkin vain äärimmilleen vietyä konservatismia.

Se, mikä tekee tästä teosta vetoavan ei ole niinkään muinaiset myytit ja salaliittoteoriat, vaan sen kritiikki modernia teollista maailmaa vastaan. Se onkin ironista, että Evolan nykymaailman kritiikki muistuttaa Frankfurtin koulukunnan sosiologisia ja psykoanalyyttisia teorioita ihmisten vieraantumisesta. Erityisesti Max Horkheimerin ja Theodor W. Adornon ”Valistuksen dialektiikka: Filosofisia sirpaleita ” (1947) kirjan teesejä. Juuri se, että poliittisen spektrin vastakkaisen päät päättyvät samoihin johtopäätöksiin, kertoo että nämä henkilöt ovat oikeilla jäljillä. Vaikuttaakin siltä, että oma poliittinen mieltymys ja ehkä mielenterveyden tila, vaikuttavat siihen ketä ottaa tosissaan? Saksalaisia marxilaisia teoreetikkoja vai italialaista fasistia, jota Mussoliini henkilökohtaisesti ylisti?

Samalla Evolan käsitys yhtenäisen uskonnon merkityksestä muistuttaa Jonathan Haidthin yhteiskuntateoriaa yhteisen maailmankuvan tärkeydestä. Haidthin mukaan jos yhteiskunnassa ei uskota yhteisiin arvoihin, se uhkaa hajota, jolloin tarvitaan enemmän lakeja ja valvontaa pitääkseen sen kasassa. Nykyinen äärioikeisto kokeekin, että Haidth ikään kuin oikeutti Evolan käsitykset sivilisaation pyhistä laista. Esimerkiksi arvokonservatiivien ja äärioikeistolaisten tekstejä sisältävässä “Mitä mieltä Suomesta saa olla. Suvaitsevaisto vs. Arvokonservatiivit” (2015) kirjassa esiintyy Jonas Konstingin juutalaisvastainen artikkeli, jossa hän käyttää Haidthin teoriaa, osoittaakseen että arvokonservatiinen maailmankuva on tieteellisesti oikeassa. Samalla esimerkiksi laitaoikeistolaisen Breitbart-propagandamedian toimittajat Allum Bokhari ja Milo Yiannopoulos ovat käyttäneet Haidthin teoriaa osoittaakseen alt-rightin maailmankuvan perustuvan tieteeseen.

Pidän suuressa arvossa Jonathan Haidthin yhteiskuntateoriaa, eikä siitä voi vetää Evolan kaltaisia rasistisia ja elitistisiä tulkintoja, mutta se oikeuttaa Evolan ajatuksen ydinpointin yhteisten arvojen tärkeydestä. Tämä on tarpeeksi radikalisoituneille yksilöille, jotka yrittävät epätoivoisesti löytää jonkun, joka oikeuttaisi heidän ihmisvihansa.

Suurin ongelma tässä kirjassa on kuitenkin se, että se on tylsä ja itseään toistava. Jos et usko muinaisiin hindulaisiin ja egyptiläisiin myytteihin tai rakasta keskikaista säätyjärjestelmää, tämän kirjan koko argumentti on pähkähullu, jolloin tuntuu aika turhalta kahlata läpi kaikki 400 sivua. Jos kuitenkin jaksat tehdä niin, saat kuulla miljoonia selostuksia eri myyteistä ja miten samankaltaisia ne ovat, jolloin tuntuu kuin lukisit samaa kirjaa monta kertaa, vain jotta välillä ilmestyy jotain absurdia. Ihmettelenkin, ovatko kaikki uusnatsit ja –fasistit oikeasti lukeneet tämän kirjan loppuun? Jos ovat, niin uskovatko tosissaan nämä ihmiset, että valkoinen rotu on jonkun kosmisen jumalan luomus ja, että evoluutio ei ole totta? Jos uskovat, niin rasismi vaikuttaa selvästi negatiivisemmin ihmisten ajatteluun kuin osasin arvella.

Mutta lukiessa tätä kirjaa, huomaa, että nykyäärioikeisto on ottanut vaikutteita siitä ainakin symbolisella tasolla. Evola esimerkiksi kertoo auringon okkultistisesta merkityksestä ja miten se hakaristin muodossa on ollut kaikkien hallitsijoitten symboli. Aurinko onkin modernin äärioikeiston tunnus, erityisesti SS:n musta aurinko tunnuksen muodossa, koska ymmärrettävistä syistä hakaristi ei ole enää yhtä salonkikelpoinen. Esimerkiksi Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen propagandassa esiintyy musta aurinko rynnäkkökiväärin kanssa. Samalla Evola kertoo kahden “zig zag” muotoisen salaman pyhästä merkityksestä, mikä ei ole ihme, kun se on Natsi-Saksan SS:n tunnus, joka esiintyy nykyään eri versioina esimerkiksi ukrainalaisen uusnatsimiliisi Azov-pataljoonan tunnuksena, mutta myöskin brittiläisen uusnatsiterroristijärjestö National Actionin logona.

Pahempaa on kuitenkin se, että Donald Trumpin entinen strategisti ja laitaoikeistolaisen propagandalehti Breitbartin päätoimittaja Steve Bannon on Evolan fani. Evolan ideat eivät siis ole enää minkään mikroskooppisen piirin hallussa, vaan häneen uskoo tällä hetkellä vaikutusvaltaisen äärioikeistolainen vaikuttaja, joka määrätietoisesti yrittää tukea joka ikistä maailman laitaoikeistolaista puoluetta pääsemään valtaan.

Se kuinka tosissaan nämä ääriryhmät uskovat olevansa pohjoisnavan jumalan luomia superihmisiä, jotka taantuivat paneskellesaan jättiläisiä, on vaikea tietää. Epäilen vahvasti ylipäätänsä natsien kykyä lukea kirjoja, joten ehkä vain ryhmittymien sisällä oleva pieni eliitti on oikeasti paneutunut tähän teokseen ja kultin lailla, vain kaikista fanaattisemmille jäsenille paljastetaan “kätketty totuus”, samalla tavalla kuin Scientologian pitkäaikaisille jäsenille paljastetaan, että oikeastaan ihmiskunnan ongelmat johtuvat intergalaktisesta ydinsodasta ja tulivuoriin vangituista avaruusolioitten sieluista.

Yhteenveto

Huh! Julius Evolan ”Revolt Against the Modern World” on täyttä roskaa, jota ei kannata lukea. Ei sen takia, koska Evolan ideat olisivat vääriä, vaan koska tämä kirja on turhan pitkä ja tylsä niinkin älyvapaille ideoille. Jos haluaa samaa sakeutta, mutta lyhennettynä, suosittelen Mattias Gardellin “Gods of the Blood: The Pagan Revival and White Separatism” (2003) tai sitten Heather Pringlerin “Himmlerin suuri suunnitelma: Arjalaisen herrakansan etsintä” (2004) tietokirjoja aiheesta.