Robinette Kowalin Maryn ”Kohtalokas taivas” (oma suomennos) on vuonna 2018 julkaistu scifi-sarjan jatko-osa vaihtoehtoisesta 60-luvusta, jossa YK lähettää Marssiin joukon astronautteja rakentamaan siirtokuntaa. Syy siirtokunnan perustamiseen on kymmen vuotta sitten pudonnut meteoriitti, joka laukaisi Maapallon ilmaston lämpenemisen.
Romaanissa seurataan juutalaistaustaista naisastronauttia ja tämän sisäisiä ja sosiaalisia konflikteja kahdessa vierekkäin lentävässä raketissa.
Romaanissa suurimmat konfliktit eivät olekaan 60-luvun teknologiassa tai avaruuden vaaroissa, vaan monikansallisessa, sukupuolisessa ja etnisessä miehistössä, jolla on sen aikakauden arvot.
Romaanissa ei ole selkeää vihollista, paitsi ”Maapallo ensin!” terroristiliike, joka yrittää estää Mars-projektia. Romaanissa kuitenkin esitetään terroristiliikkeen motivaation kumpuavan luokka- ja roturistiriidoista amerikkalaisessa yhteiskunnassa.
Suurin osa terroristiliikkeen jäsenistä ovat afroamerikkalaisia, joitten asumukset tuhoutuivat meteoriitti-iskussa ja he huomasivat, että vain keskiluokkaisten valkoisten asuinalueita liittovaltio korjasi katastrofin jälkeen. Katkerina he yrittävät pysäyttää avaruusohjelman, jotta miljardit dollarit suunnattaisiin köyhien alueitten uudelleenrakennukseen ja sosiaalisten olojen korjauksiin.
Mutta ilmaston lämpenemistä ei voi pysäyttää ja ajan mittaan Maa muuttuu asuinkevottomaksi helvetiksi, joten ainoa ratkaisu on siirtää ihmiset Marssiin. Mutta on täysin epävarma pystyykö edes astronautit lentämään niin pitkälle ja rakentamaan toimivan siirtokunnan, ennen kuin on liian myöhäistä.
Tämän romaanin lonfliktit syntyvä suurimmaksi osaksi tiedostamattomista ennakkoluuloista naisia ja etnisiä vähemmistöjä kohtaan, joita toisin kuin edellisessä romaanissa, tässä osataan käsitellä luonnollisemmin.
Erityisen mielenkiintoinen on kuitenkin päähahmon henkilötutkielma pitkin romaania. Erityisesti tämän juutalaisuuden ja eteläisen Yhdysvaltojen kulttuurien sekoitus ovat mielenkiintoista seurattavaa.
Juuri kirjailijan painostus sosiaalisiin ja henkisiin konflikteihin, loi hyvin henkilökohtaisen sitoutumisen hahmoihin ja heidän kohtaloihinsa, joka teki koko Mars matkasta sitäkin mielenkiintoisemman.
Mars esiintyy romaanissa etäisenä planeettana, joka on päämäärä, ihmiskunnan pelastus kuolevalta planeetalta. Mutta se on vain valopiste, joka jää kaiken inhimillisten ja suuremmassa skaalassa merkityksettömien konfliktien jalkoihin. Lukija tuntee samaa kuin hahmot, että rasismi ja sovinismi ovat typeriä, erityisesti kun koko ihmiskunnan kohtalosta on kyse.
Mutta juuri näitten konfliktien takia, liikutuin hahmon kanssa, mikä merkitsee kirjailijan kykyä luoda niinkin uniikista hahmosta samaistuttavan. Olemmehan loppujen lopuksi kaikki ihmisiä.
Lukiessa Mary Robinette Kowalin “The Fated Sky”, tuntui samalta kuin katsoessa Carl Saganin Cosmos-ohjelman ”pale blue dot” puhetta. Kaikki meidän henkilökohtaiset murheemme ja konfliktit ovat merkityksettömiä jättiläismäisessä pimeässä avaruudessa. Kowal kuitenkin luo fiktion, jossa meillä on pelastus. Uusi planeetta ja uusi alku. Pelastus on lyhytaikaista, koska ihmiskunta tulee tuomaan vanhat konfliktit uuteen planeettaan. Sen vuoksi tarina jatkuu kolmannessa osassa.
Sami Eerola ja spektaakkeliyhteiskunta 