Vallan umpisolmuja avaamassa

Helsingin yliopisto on julkaisemassa Gaudeamus-kustannuksen kanssa “tiedekulmapokkareita”, joissa on akateemisten asiantuntijoitten kirjoittamia artikkeleita tuoreimmista tieteellisistä tutkimuksista. Kun törmäsin täysin sattumalta tänä vuonna julkaistuun sarjan toiseen osaan ”Kuka maailmaa hallitsee. Vallan umpisolmuja avaamassa”, kiinnostuin siitä heti. 

Kirjan nimi vaikutti olevan viittaus salaliittoteorioihin tai vähintään kiistanalaiseen poliittiseen kommentaattoriin Noam Chomskyn kirjaan ”Kuka hallitsee maailmaa?” (2016). 

Tiedekulma-sarjan kirja on artikkelikokoelma maailmaa hallitsevista valtarakenteista. Hallinta viittaa sekä poliittiseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen valtaan.  

Kirjasta paljastuu kaksi asiaa. Ensimmäinen on, että maailmaa hallitsevat kapitalistit. Mikä yllätys! Seuraavaksi on, että maailma on sen verran monimutkainen, etteivät kapitalistit kykene hallitsemaan kaikkia muuttujia. Jälkimmäinen aiheuttaakin koko planeetan turvallisuuden vaarantumisen ilmastonmuutoksen, pandemian ja ydinsodan muodossa. 

Kirjassa on artikkeleita muun muassa yhteiskunnan tavasta määritellä hyödyttömiä ihmisiä, siitä kuka päättää mitä verkossa keskustellaan ja monia muita. Nostan esiin joitakin kirjan artikkelien ydinteemoja, jotka minusta olivat kiinnostavia. 

Kirja alkaa Aleksanteri-instituutin emeritusprofessori Markku Kivisen artikkelilla Yhdysvaltojen ja Venäjän uudesta kylmästä sodasta. Artikkelilla on lähes sama sisältö kuin Noam Chomskyn tuoreimmassa kirjassa “internationalism or Extinction” (2019) 

Kivisen mukaan Yhdysvaltain ja Venäjän ulkopoliittiset pullistelut ympäri maailmaa ovat vaarantamassa koko maailman turvallisuuden. Mutta Trumpin presidenttivalinnan jälkeen maailman turvallisuus on vakavasti järkkynyt. On jo huolestuttavaa, että Venäjää hallitsee häikäilemätön diktaattori, mutta on itsetuhoisaa, että länttä hallitsee sekopäinen ääliö  

Kivisen mukaan Trump on vetäytynyt lukuisista kansainvälisistä sopimuksista, erityisesti ydinaseita rajoittavasta sopimuksesta, rapauttaen mahdollisuudet yhteiseen dialogiin ja maailmansodan välttämiseen. Kivinen varoittaakin, että nykyään olemme yhtä lähellä ydinsotaa ja maailmanloppua kuin Kylmän sodan kuumimmissa jaksoissa. 

Mielenkiintoisin pointti tästä artikkelista on kappale, jossa Kivinen käsittelee 2000-luvun Dushanben kokousta. Kyseisessä kokouksessa Venäjä, Kiina ja joukko keskiaasialaisia valtioita muodostivat sotilaallista humanitaarista interventiota vastustavan liittouman. Tämän liittouman tarkoitus on myöskin rapauttaa läntistä sopimusjärjestelmää, jotta kaikki maat voivat sortaa vapaasti omia kansalaisia ilman pelkoa siitä, että Yhdysvallat pommittaisi heitä.   

Tämän sopimuksen pohjalta on luotu se teoreettinen pohja, jolla syvempi läntinen interventio Syyriaan ja Ukrainaan onnistuttiin estämään.   

Kivisen artikkeli osoittaa, miten Chomskyn edellä mainitun kirjan teesit eivät ole vanhan anarkistin hourailua, vaan varsinaiset geopolitiikan tutkijat ovat päätyneet samoihin johtopäätöksiin.  

Ekonomisti Seija Ilmakunnas toteaa omassa artikkelissaan liberaalikapitalismin tulleen tiensä päähän koronakriisin takia. Kun ainoa tapa estää talouden kokonaista romahdusta pandemian takia ovat massiiviset keskuspankkielvytykset, ajatus täysin vapaasta kapitalismista on silkkaa hulluutta.   

Hän kirjoittaa:

“Globalisaatiota on vaikea hallita, mutta sen tahti voi jatkossa hidastua – kriisin kautta. – Kun globalisaatio palaa tavoitteensa keinoksi, se voi samalla myös pelastaa itse itsensä. Se voi hallitusti edetä vain siten, että kaikista väestöryhmistä huolehditaan.”  

Kehitysmaatutkimuksen apulaisprofessori Markus Kröger käsittelee omassa artikkelissaan, miten maankäyttö maatalousteollisuudessa ei perustu järkeen, vaan valtasuhteisiin.    

Krögerin mukaan se mitä minkäkin maan pelloilla kasvatetaan, ei ole oikeasti markkinoitten säätämää, vaan siitä määräävät alueella olevat megakorporaatioit. Esimerkkinä Kröger ottaa Brasilian, jossa Amazonian sademetsää tuhotaan vapauttaakseen tilaa soijaviljelmille. Vaikka herkällä alueella olisi järkevintä viljellä muita kasveja pienimuotoisemmin kestävämmällä tavalla, valtavat länsimaiset ja kiinalaiset megakorporaatiot viljelevät omien maittensa markkinoille Brasiliassa nautakarjan rehuksi tarkoitettua soijaa.  

Krögerin mukaan nämä suuret yhtiöt hyödyntävät Brasilian rutiköyhää väestöä ja Bolsonaron johtamaa äärioikeistolaista hallitusta ohjaten sitä tuhoamaan oman maansa sademetsät keinolla millä hyvänsä, tyydyttääkseen länsimaalaisten ja aasialaisten kasvavaa lihannälän 

Yksi kiinnostavimmista tapauksista Krögerin artikkelissa on alkuperäiskansaheimosta, joka joutui soijaviljelmien syrjäyttämäksi ja murhayritysten kohteeksi, vain jotta se alkoi haaveilla omasta soijaviljelmästä epätoivoisessa kurjuudessaan.   

Alkuperäiskansan tapaus muistuttaakin juuri sitä dilemmaa, jota käsittelin Jon KrakauerinErämaan armoille” (1997) tietokirjan arviossani: yhteiskunnan epätasa-arvo varmistaa, että luonnon lähellä asuvat asukkaat ovat eniten valmiita tuhoamaan oman asuinalueensa luonnon saadakseen parannettua taloudelliset olonsa 

Kuluttajatutkimuksen apulaisprofessori Minna Ruckenstein käsittelee artikkelissaan puolestaan rakenteellista syrjintää Suomessa. Hänen artikkelinsa käsittelee pääosin sitä, miten postinumero voi vaikuttaa ihmisen koko elämään negatiivisesti: Mitä kouluja käy, mitä työpaikkoja ja lainoja voi saada.  

Ruckenteinin artikkeli osoittaa, että Cathy O’NeilinMatikkatuhoaseet” (2016) tietokirjan havainnot tietokonealgoritmien tavasta toistaa ja edistää olemassa olevia yhteiskunnallisia valtahierarkioita, on saapunut Suomeen.  

Ruckentein nostaa esimerkiksi kotimaisen tapauksen, jossa luotonhakija sai kielteisen päätöksen ostaessaan rakennustarvikkeita verkkokaupasta. Päätös perustui Scea Ekonomi-yhtiön käyttämään luottoluokitukseen, joka ei ottanut huomioon lainanhakijan varallisuutta tai maksuvalmiutta. Sen sijaan yritys antoi tilastollisen mallin perusteella pisteitä luottohakijan asuinpaikan, sukupuolen, äidinkielen ja iän mukaan. Mallin mukaan luotonhakija olisi saanut lainan, jos hän olisi ollut nainen tai puhunut äidinkielenään ruotsia. Asiaa pahentaa se, että tässä tapauksessa yritys syrji kantasuomalaista miestä. Tällöin on oletettava, että ulkomaalaistaustaisella on vielä huonommat pisteytykset. 

Suomeen onkin hiipimässä Cathy O’Neilin varoittama kyberneettinen luokkayhteiskunta, jossa kokonaisten ihmisryhmien kohtalo on “puolueettomien” tietokoneohjelmien sinetöimiä. 

Minulle ”Kuka maailmaa hallitsee. Vallan umpisolmuja avaamassa” ei  tuonut melkein mitään uutta. Se sisältää samaa, mitä edellä mainitun Chomskyn kirjassa, mutta myöskin Greta Thunbergin kirjassa “Sydämen asioita. Perheen ja planeetta kriisissä.” (2018) 

Tämä herätti ristiriitaisia tunteita. Joko olen pysynyt todella hyvin perillä maailman menossa siitä huolimatta, etten tilaa mitään sanomalehtiä tai omista televisiota tai sitten tämä kirja on tarkoitettu maalikoille, jotka eivät ole ollenkaan perehtyneet maailman tilanteeseen 

Kirja vaikuttaa todistavan monet nykyvasemmistolaisen maailmankuvan teesit oikeiksi. Tällainen herättää epäilyksiä, että kirja on akateemisen vasemmiston propagandaa. Todellisuus harvoin noudattaa yhden ideologian käsityksiä. 

Mutta kun katsoo kirjan alaotsikkoa ”vallan umpisolmuja avaamassa”, niin ymmärtää mistä tällainen mielikuva syntyy. On melkein fakta, että ainoat ihmiset, joita vaikuttaa kiinnostavan analysoida valtarakenteita ja niitten kytköksiä, ovat vasemmistolaisia. En ainakaan tunne ketään oikeistolaistaustaista tutkijaa, joka olisi kehittänyt sosiologisia valtateorioita 

Tällöin kirjan alaotsikon rajaus houkuttelee ainoastaan vasemmistolaisia tutkijoita, koska oikeistolaisia ei yksinkertaisesti kiinnosta koko aihe. Jos tähän kirjasarjaan tulee artikkelikokoelma talousteoriasta ja turvallisuuspolitiikasta, siinä luultavasti ilmenisi oikeistolaisempia näkemyksiä 

Koska tämän kirjan artikkelit ovat alan asiantuntijoitten kirjoittamia, kritiikki pitääkin tehdä osoittamalla niissä olevat faktavirheet, eikä vain tuomita ne siksi, että oma maailmankuva tuntuu olevan uhattuna. Tieteellinen keskustelu edistyy ainoastaan tutkimuksilla, eikä mielikuvilla pelottelulla.  

Jos onkin kiireinen ja haluaa tietää mitä maailmassa tapahtuu ja ketkä hallitsevat yhteiskuntaa, tämä on oikein hyvä kirja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s