Kai Murros on suomalainen fasistii, joka tuli kuuluisaksi 2000-luvun alussa julkaistuaan sosialistiseksi naamioidun kryptofasistisen vallankumousoppaan. Julkaisun jälkeen Murroksesta tuli kansainvälisen äärioikeiston eräänlainen motivaatiopuhuja, joka kutsutaan esiintymään erilaisiin äärioikeistolaisiin tapahtumiin. Vuonna 2001 natsikirjallisuutta julkaiseva amerikkalainen äärioikeistolainen kustantamo Antelope Hill Publishing julkaisi Murroksen kansainvälisillä areenoilla pidetyistä puheista kirjan nimeltä ”Kai Murros. Collected Speeches” (Kootut puheet)
On merkillistä, ettei tämä uudempi Murroksen kirja ole suomeksi, vaan englanniksi. Se on tarkoitettu kansainväliselle yleisölle ja sen sisältö heijastaa tätä. Hänen puheissaan koostuu pan-eurooppalaisuus, jonka tavoitteena on “pyyhkiä kaikki kansalliset esteet, jotka ovat heikentämässä rotuamme” ja “yhdistyä viimein perheeksi”. Tämä erottaa Murroksen maltillisimmista radikaalioikeistolaisista ja sijoittaa hänet natseihin ja fasisteihin kuuluviin oikeistoekstremisteihin, joille tärkeintä ei ole kansallisvaltiota tukeva nationalismi, vaan rotunationalismiii. Murros onkin sekä natsien, että äärimmäisempää valkoista etnonationalismia ajavien merkittävä ideologiiii.
Kaikki tässä artikkelissa käytetyt sitaatit ovat ”Kai Murros. Collected Speeches” -kirjasta ja minun suomentamiani.
Murroksen puheissa ei kertaakaan mainita kansallissosialismia, fasismia tai ketään natsiajattelijaa, mutta hänen puheittensa sisältö sopii täydellisesti Roger Griffinin fasismin määritelmään, jonka mukaan fasismi koostuu 3 elementistä: 1) uudelleensyntymismyytti, 2) populistinen äärinationalismi 3) rappion myyttiiv. Murroksen fasistisuus on niin yhteensopiva perinteisen fasismin kanssa, ettei siinä ole melkein mitään omaperäistä.
“Meidän ylivalta muihin sivilisaatioihin nähden tulee perustumaan kutsumuskohtaloomme”v
– Kai Murroksen “Europe’s Future Challenges” puhe Lontoossa 2009
Kai Murros ei tyydy vain Euroopan valkoisen rodun yhdistymiseen, vaan koko maailman valloitukseen ja muitten rotujen “totaaliseen hävitykseen”, koska
“me hyväksymme, että kamppailu on osa luontoa. Evoluutio ja biologia perustuvat jatkuvalle kamppailulle. Me ylläpidämme käsitystä, että kaikista korkein sosiaalinen ja kulttuurinen kamppailu on kamppailu sivilisaatioitten kesken”
Murros tiivistääkin ideologiansa lauseeseen: “Meille sota on evoluution looginen kulminaatio”, jonka vuoksi “kataklysmisiä sotia” on käytävä, jotta “kokonaan uusi rotu syntyy”. Hänen mukaansa: “kivun ja kamppailun kautta uusi eurooppalainen ihminen tulee ottamaan takaisin hänen valtaistuimensa. Uhraamalla itsensä rotunsa alttarilla, uusi eurooppalainen ihminen tulee lahjoittamaan itselleen ennennäkemättömiä voimia.”
Murroksen mukaan saavuttaakseen tämän rodullisen uudelleensyntymisen ihmisten on “hyväksyttävä vihan”, koska “viha tekee sinusta vahvan!”
Jo pelkästään näillä sitaateilla Murros on sijoittanut itsensä äärioikeiston äärimmäiseen oikeistoon. Hänen puheensa ovat kuin suoraan joltain huonon fantasiaromaanin pahalta hahmolta, mutta oikeastaan ne eivät ole muuta kuin 1930-luvun natsien ideoita.
Toisin kuin moni muu nykyäärioikeistolainen, Murros avaa minkälainen olisi uusi ideologiansa valloittama maailma sen jälkeen kuin ”ali-ihmiset” on tuhottu. Sen mukaan kaikilla ihmisillä olisi kunnollinen työ, kunnollinen palkka, nälänhätää ei olisi ja kaikille olisi oma koti. Mutta tärkeintä Murrokselle on, että ihmiset olisivat keskenään tasa-arvoisia ja kaikkia kunnioitettaisiin. Murroksen mukaan ”Ilman absoluuttista tasa-arvoa, ei voi olla yhtenäisyyttä, eikä silloin voi olla voimaa”
Murros myykin utopiaansa vihalla. Kunhan kaikki ”pahat ihmiset” tapetaan, maanpäällinen paratiisi saavutetaan. Ainoa innovaatio Murroksen fasistisessa visiossa on, ettei ”ihmisiä tulisi rakastaa riippumatta heidän seksuaalisesta suuntauksestaan”, koska ”ennen kaikkea kansakunnan vihollisia tulisi eniten vihata”.
Toisin kuin moni fasisti, Murros ei puhu ”luonnollisista ” hierarkioista utopiassaan, ainoastaan kun vasemmistolaiset ja ei-valkoiset on tapettu maan päältä, tavalliset ihmiset ovat vallassa, muodostaen ”uuden aristokratian”, jossa ”kuolemattomuus” saavutetaan olemalla osa yhteisöä, rotua ja luontoa. Tämä on suora viittaus fasismin integralismi -oppiin, jonka mukaan luokkarajojen sijaan kansakunnan pitäisi sulautua yhteisesti toimivaksi kollektiiviksi, joka muodostaisi ”orgaanisen valtion”vi, vii, viii
Murroksen toinen innovaatio verrattuna perinteiseen fasismiin on akselerationismin kannatus. Tämä on modernin äärioikeiston omaksuma taktiikka, jossa erilaisilla toimilla, muun muassa terrorismilla, pyritään kiihdyttämään, eli akseleroimaan yhteiskunnan romahtamista. Murros suoraan sanoo, että: ”Meidän pitää lopulta myöntää, että tarvitsemme kriisin. Tämä kriisi tulee tuomaan parhaimmat puolemme. Se tulee kovettamaan meitä, tekemään meistä vahvempia ja viisaampia. Ilman kriisiä ei voi olla yhtenäisyyttä eurooppalaisten välillä”
”Elämän tarkoitus on vihollisten tappaminen” – Kai Murroksen ”Attitude as a Weapon” puhe Lontoossa 2012
Murroksen teksteissä käy ilmi, että hän uskoo väestönvaihto -salaliittoteoriaan: ”Todistamme historian häijyintä salaliittoa vaihtaa Euroopan väestö. Se on systemaattinen kampanja hävittää eurooppalaiset maailmasta”
Murroksen mukaan salaliiton takana ovat vasemmistolaiset, jotka ”piilottavat” väestönvaihdon liberalismilla, humanismilla ja demokratialla, jotka hänen mukaansa ”vakuuttivat” Eurooppalaiset ”vihaamaan itseään” ja tekemään ”etnisen itsemurhan”.
Itseinho on viittaus antirasismiin, joka monelle äärioikeistolaiselle on ”koodisana antivalkoisuudelle”. Uskomuksen mukaan rasismi on rodun itsesuojeluvaisto, joka estää tätä sekoittumasta muihin rotuihin ja näin ”häviämään” maailmasta. Tämän vuoksi monikulttuurisuus ja antirasismi on oltava kavala salajuoni, jolla saada tämä itsesuojeluvaisto murrettua ja valkoinen rotu tuhottuaix. Uskomus on fasisteille kätevä, koska sillä saadaan murrettua demokratian ja muitten liberaaliarvojen uskottavuutta rasistien silmissä. Kuten äärioikeistoa tutkinut Outi Papamarcos on todennut: “Demokratia on ollut hyvä idea niin kauan, kun se on legitimoinut valkoisten miesten ehdottoman valta-aseman yhteiskunnassa ja asettanut heidät myös poliittisen vallan huipulle”x
Murros menee pidemmälle kuin monet muut aateveljet ja julistaa, että maahanmuutto globaalista etelästä on itse asiassa ”matalan intensiteetin sota”, jossa media ja eliitti ”saastuttavat” valkoisten mielet valheilla, jotta he antautuisivat ”barbaarisille laumoille”, ”ahneille ja hyökkääville muukalaisille”, ”ulvoville rikollisten mutavyörylle” ja ”alhaisille olioille”, jotka suorittavat ”systemaattisesti rasistista väkivaltaa meitä synnynnäisiä eurooppalaisia vastaan”.
Murroksen mukaan salaliiton takana on kaksi motiivia: valkoisen rodun samanaikainen orjuuttaminen ja sukupuutto, että ylikansoituksen vähentäminen. Murroksen mukaan länsimaiset ”kapitalistiset eliitit” ja vasemmistolaiset uskovat virheellisesti, että kolmannen maailman ylikansoitus voidaan osittain tasoittaa länsimaihin kohdistuneella maahanmuutolla. Murroksen mukaan parempi ratkaisu ylikansoitukseen on valkoinen ylivalta koko maailman yllä ja ylikansoituksen vähentäminen ”kovilla keinolla, jos tarpeellista, koska panokset ovat liian suuria ollaksemme humaaneja ja kohteliaita”.
”Kun me eurooppalaiset muutumme väkivaltaisiksi, me hävitämme kokonaisia rotuja, me tuhoamamme kokonaisia sivilisaatioita, me autiotamme mantereita ja aloitamme maailmansotia” – Kai Murroksen ”The Voice of Europe” puhe Moskovassa 2010
Toisin kuin moni äärioikeistolainen, Murros ei häpeä länsimaista historiaansa niin paljon, että pyrkisi vähättelemään sitä tai suorastaan kieltämään sen pimeimpiä puolia. Sen sijaan hän korostaa, ettei niissä ole mitään hävettävää koska ne osoittavat valkoisen rodun ylivertaisuuden.
Murroksen mukaan Toisen maailmansodan kauhut saivat liberaalit vannomaan, etteivät sen kauhut toistuisi. Tämä reaktio Toista maailmansotaa kohtaan on luonut Murroksen mukaan valkoiselle rodulle vihamielisen antirasistisen, ihmisoikeus- ja demokratiamyönteisen ilmapiirin.
Murroksen mukaan eurooppalaisten ei tulisi vetäytyä maailmasta, kuten hän kokee liberaalien haluavan. Sen sijaan eurooppalaisten pitäisi edetä enemmän. Sen pitäisi ”valloittaa tulevaisuus meille, eikä jakaa sitä kenellekään. Se, mitä Eurooppa tarvitsee, sitä se ottaa!”
Murroksen mukaan eurooppalaisten ”ei tulisi pyytää anteeksi saavutuksiaan.” Sen sijaan historian pitäisi innoittaa vielä suurempiin tekoihin tulevaisuudessa. Murroksen mukaan ”ne, jotka tuntevat, että olemme tehneet heille jotain vääryyttä, pitäisi olla onnellisia, että he ovat yhä elossa.”
Murros edustaakin häpeämätöntä valkoista ylivaltaa, mikä nykyaikana on hyvin harvinaista. Murros kuitenkin näkee puheissaan tarpeelliseksi korostaa valkoisen rodun olevan kertomuksen uhri, jolloin kaikki ylivaltaretoriikka kehystetään moraalisesti ylevämmäksi kostoksi. Samaa tekivät alkuperäiset natsit, jotka kehystivät Toisen maailmansodan puolustussotana koettua maailmanlaajuista juutalaissalaliittoa kohtaanxi, xii. Yleisesti ääriliikkeillä on todettu olevan tarvetta kehystää itsensä, ei vain ulkopuolisille, mutta myös itselleen moraalisesti oikeutetuksixiii.
”Joskus pelastaakseen ihmiskunnan parhaimmat osat, sinun on oltava absoluuttisen epäinhimillinen” -Kai Murroksen ”England – What Is to Be Done?” puhe
Murroksen puheissa natseja ei mainita ollenkaan. Oikeastaan Murros käskee liikkeensä ottavan inspiraatiota maoistisesta kiinasta ja Kambodžan punaisista khmerit -sisseistä. Hän jopa kehottaa perustamaan ”uuden tyyppisen iskujoukon: nationalistiset Khmeri Noir kommandot”.
Maoistien esimerkkien seuraaminen johtunee siitä, että Murros laati maisterin tutkielmansa Maon puna-armeijan taktiikoistaxiv. Toinen syy on, ettei Murroksen edustama fasismi voi nykyään voittaa demokraattisia vaaleja kuten 1920-luvulla.
Natsiakselerationismin teoria lainaakin vahvasti vallankumouksellisilta kommunisteilta, koska toisin kuin fasistit, nämä onnistuivat pääsemään valtaan vallankumouksillaxv. Kolmas syy on punaisten khmerien ideologian yhteensopivuus fasismin kanssaxvi. Jopa univormujen värissä oli fasistista symboliikkaa. Vuonna 1976 punaiset khmerit olivat jakautuneet kahteen ryhmään, joista itäisin oli demokraattisempi ja sen univormut olivat vihreitä, kun taas läntisin, jota Pol Pot johti, puki mustaaxvii. Samaa väriä, jota Mussoliinin paramilitaariset squadristat pukivat.
Murros fantasioikin puheessaan, että: ”Työläisten keskuudesta nostetut kasvoja peittävät mustahuppuiset ja -huiviset nuoret fanaatikot [nationalistiset Khmeri Noir kommandot] valtaavat yliopistot, murtautuvat luokkiin ja repivät akateemikot alas puhujapöntöistään”
Murroksen mukaan ainoastaan globaalilla “rotusodalla” valkoinen ylivalta voi päästä valtaan. Samalla tämä vallankumous on itseistarkoitus, koska “tämä sota tulee pyyhkimään ongelmallisen menneisyytemme ja antamaan meille tulevaisuuden. Me kategorisesti tarvitsemme sodan. Me tarvitsemme enemmän sotaa. Kaikkien aikojen sotien sota: suurenmoisen ja henkeäsalpaavan sodan”
Akselerationismin doktriinin mukaan Murros ei usko massojen vallankumoukseen, vaan enemmänkin että visioitu rotusota syttyy, kun länsimainen sivilisaatio “vääjäämättömästi” romahtaa kaaokseen maahanmuuton, ekokatastrofin ja talouskriisin muodossa. Tällöin:
“kaaos sisältää lupauksen paremmasta maailmasta meille. Koska meille kaaos on Shivan tanssi, joka tuhoaa kaiken korruptoituneen, epämuodostuneen, likaisen ja jolla ei ole sopivuutta elää. Meille kaaos on elämää tuova voima, jonka tarvitsemme uudelleenluomaan ja elävöittämään maailman”
Murroksen puhe kaaoksen voimasta on klassista fasistista retoriikkaa. Se on palingeneettinen myytti, johon koko ideologia perustuu. Fasismia tutkineen Roger Griffinin mukaan fasisteilla on kaipuu uudelleensyntymiselle, joka heijastuu palingeneettiseen myyttiin, jonka mukaan kansakunta on ristikohdassa, jossa se voi valita rappion tai uudelleensyntymisenxviii. Fasisteille tuho on keskeinen osa uudelleensyntymisen myyttiä. Fasismi sisältää ”mielikuvituksellisen nihilismin”, jonka logiikan mukaan kansakunta, kansa ja sen viholliset on ensin tuhottava, jotta ne voivat syntyä uudelleenxix.
Akselerationistisessa kehyksessä tuhoa ei saavuteta Natsi-Saksan kaltaisilla valloitussodilla ja keskitysleireillä, vaan maailman ”maanvyörymää”xx hyödyntäen. Murros sanookin suoraan: ”Me tulemme käyttämään näitä lahjoja [kaaosta] täydellisesti tulevina vuosina. Me tulemme julistamaan totaalisen ja radikaalin tuhoamissodan kaikille, jotka toivovat meille harmia, emmekä tule pysähtymään, kunnes heidät on täydellisesti tuhottu”.
Murros ohjeistaa, että ”Kansallisen vallankumousliikkeen” on koordinoitava toimintansa, niin että tuleva rotusota ”on radikalisoiva entisestään”, jolloin se ”systemaattisesti” laajennetaan ”koulupihariidoista, baaritappeluista ja satunnaisista katutaisteluista kansannousuksi, jossa satunnaiset väkivallanpurkaukset yhdistyvät korkeasti ideologiseksi ja edistykselliseksi vallankumoukselliseksi sodaksi.”
Murros lainaa vallankumousopastaan ohjeistaakseen että ”Puolueen” on perustettava rinnakkaisyhteiskunta, jotta kun ennustettu sivilisaation romahdus tulee, Puolue voi nousta raunioista järjestystä tuovana voimana. Puhuessaan englantilaisille, Murros ohjeistaa, että valta on otettava keinoja kaihtamatta ”vaikka se olisikin englantilaisen kansan ilmaistun tahdon vastaista”.
Murros on rasistisessa totalitarismissaan raikkaan rehellinen. Hän jopa tiivistää ideologiansa keskeisemmän tarkoituksen julistamalla: ”Meidän pitää jatkuvasti ajatella valtaa. Meidän pitää jatkuvasti puhua vallasta. Meidän pitää saada kaikki ymmärtämään, että kaikki mitä me teemme ja sanomme, on saadaksemme valtaa”.
Murroksen puheissa ei ole kuitenkaan mitään uniikkia ja hänen kansainvälinen suosionsa johtunee siitä, että fasistien piirit maailmanlaajuisuudestaan huolimatta ovat todella pienet. Uusnatsit ja muut oikeistoektremistit tietävät, etteivät he voi voittaa vaaleja kuten maltillisemmat radikaalioikeistolaiset populistit, joten he tyytyvät toivomaan yhteiskunnan romahdusta. Kankaanpään terrorisolu osoittaa, että Murroksen ideat ovat kiertäneet maailman ja palaneet kotiinsa. Työläisten keskuudesta ei ehkä nousekaan suuria joukkoa ”nationalistisia Khmeri Noir kommandoja” kaatamaan liberaalin järjestelmän, mutta se voi aiheuttaa vielä paljon kärsimystä ja kuolemaa yksittäisinä terrori-iskuina.
i Jukka Aakula, Jarno Alander, Timo Hännikäinen (toim) (2015) Sarastus – Kirja1, Kiuas kustannus, Helsinki, s 1
ii Mudde, Cas. (2019) The Far Right Today, The Far Right Today. Newark, Polity Press, E-kirja, s 61
iii Zúquete, José Pedro (2018) The Identitarians. The movement against globalism and Islam in Europe, University of Notre Dame Press, Notre Daem, Indiana, E-kirja, kappaleessa Six the Comming War?, s 927
iv Griffin, Roger (1991) The Nature of Fascism, Routledge, London, s 201
v Eng manifest destiny, viittaus amerikkalaiseen kansalliseen myyttiin valkoisen kristityn sivilisaation kohtaloon kolonisoida ja sivistää Yhdysvaltojen “villit ja asumattomat” maat.
vi Tamminen, Tapio, Kansankodin pimeämpi puoli (2015)Atena kustannus Oy, Keuruu, 224‒228
vii Silvennoinen, Oula; Tikka, Marko; Roselius, Aapo (2016) Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airueet, WSOY, Helsinki, s 38‒39
viii Jokisalo, Jouko (2016) Euroopan radikaalioikeisto, Into Kustannus Oy, Helsinki s 11
ix Wendling, Mike (2018) Alt-Right: From 4Chan to the White House, Pluto Press, London, E-kirja, kappaleesta The Racialists, s 43
x Papamarcos, Outi (2022) Ja sitten tuli Trump, Aviador kustannus, Viro, s 203
xi Snyder, Timothy (2015) Musta maa: holokausti: tapahtumat, opetukset, Siltala, s 153
xii Stargardt, Nicholas (2015) The German War. A Nation Under Arms, 1939-1945, Citizens and Soldiers, Basic Books, E-kirja, kappaleessa Bombing and Retaliation, s 392
xiii Aho, James A (1994) This Thing of Darkness: A Sociology of the Enemy. Seattle,University of Washington Press, s 14, 115
xiv Murros, Kai. (1999) Sissiarmeijasta modernin sodan instrumentiksi: Kiinan kansan vapautusarmeija maolaisen ideologian ja sodankäynnin modernisaation ristipaineissa. Helsinki: Helsingin yliopisto.
xv Natsiakselerationistien tärkein teksti on James Masonin “Siege” (Piiritys), jossa lainataan useita kertoja Leniniä, Stalinia ja Trotskyä. Kappaleessa “Priorities Now, Perfection Later” (Prioriteetit nyt, täydellisyys myöhemmin) Mason argumentoi, että vallankumouksellisten kommunistien taktiikoita on kopioitava, koska näille päämärä oli tärkeimpi kuin keinot. Murros selvästi hyödyntää samaa äärimmäisen kyynistä mentaliteettia puheissaan
xvi Griffin (1991) 177‒178
xvii Claeys, Gregory (2016) Dystopia: A Natural History, Oxford University Press, Oxford, E-kirja, kappaleessa “Totalitarianism from Hitler to Pol Pot” s 224
xviii Griffin (1991) s 34-35, 101
xix Griffin (1991) s 47, 105, 142, 235
xx Historioitsija Eric Hobsawmin kirjassa Äärimmäisyyksien aika 1914-1991, Vastapaino, Tampere, 2021 (alunperin julkaistu 1999), s 506‒696 mukaan 1970-luvun jälkeistä aikakautta nykypäivään saakka voidaan kuvata “maanvyörymäksi”, jossa “historia on suuntansa menettäneen sekä epävakauteen ja kriiseihin ajautuneen maailman historiaa.”
Sami Eerola ja spektaakkeliyhteiskunta 